Sydänkäpyselle

Koska esikoiselle ompelin jo sydänmekon, oli kuopuksenkin tietenkin saatava sellainen. Välillä ihan rasittaa, kun tyttöjen on saatava aina samanlainen mikä toisellakin on. Tuntuu välillä, että kateus on kantava voima, mutta päätin nyt kuitenkin tehdä toisenkin sydänmekon. 

Tällä kertaa toteutus oli hieman erilainen. Nyt päällekkäin kahta erisävyistä sydäntä joustiksesta. Ja itselleni taas muistutus aplikoinnista, että se kannattaa ehdottomasti aloittaa kärjestä eikä sivun keskeltä jos meinaa saada suoran kärjen... Nyt kun aloitin sivulta, veti sydämen kärki ompelusuuntaan sellaisen loivan kurvin eikä siitä tullut niin suora kuin olisin halunnut.

Kuopukselle vaihtui mekkokaava. Vaikka "Mockingbird" kiva kaava onkin, ei se kuitenkaan ihan parhaiten istuva malli ole meidän lapsille. Vihdoin myös kuopus on kasvanut 92cm:n kokoon (onhan ikääkin jo huimat 4 vuotta!) ja sain tehtyä lempparikaavallani "Tilda trikoomekko" mekon myös pienemmälle neidille. Tosin kaavaa sen verran jälleen muokkasin, että jätin sivuilta saumavarat pois ja pidensin helmaa sekä lyhensin hihat.

Tuli varsin mukava malli. Tytöt on jo valinneet itselleen hyllyistä kankaita ja esittäneet runsaasti erilaisia kuvatoiveita, minkälaiset mekot vielä heille pitäisi ommella. Esikoinen sanoi eilen, että hän on tyytyväinen vasta kun on saanut kymmenen mekkoa... Saa nähdä toteutuuko toive. Kankaita nyt ainakin olisi varmasti siihen kymmeneen mekkoon! 

Se hyvä puoli tässä mallissa on, että tuo 92cm koossa tehty mekko mahtuu myös 115cm pitkälle esikoiselle oikein hyvin leveydestä, helma on sellainen lantiopituinen "tunikamitta". Joten varsin pitkäikäisestä mekosta tässä on kyse. Siinä mielessä näitä voisikin vaikka tehdä sen verran kuin inspiraatiota riittää!

(Jälkikirjoitus:  kesken mekon kuvauksen oli kuopuksen aivan pakko suorittaa operaatio "varpaidenvälinöyhtän puhdistus"... Oli sen verran keskittynyt puuhaan että oli pakko vielä ikuistaa toimitus! Minun ihanan neuroottinen neljävuotias sydänkäpyseni <3)