Huh, reissu takana. Hirmuisen paljon (lue: liikaa...) ihanuuksia sain tuotua Tallinnasta, paljon vetoketjuja, kuminauhoja ja lankoja Karnaluksista sekä metritolkulla trikoita Abakhanilta. Ja ihan kuin noita ei olisi ollut jo tarpeeksi, kävin vielä maanantaina heti reissusta tultuamme
Napista ja Nauhasta muutaman oikeanlaisen napin. Sekä aivan ihanaa paksuhkoa neulosta, joka oli sopivasti alennettuna. Se piti ottaa koko pakanloppu, kun oikein sopuhintaan sen sain :) Tämä kangas sekä uusin, lomamme aikana ilmestynyt Ottobre, innosti testaamaan jälleen uutta kaavaa.
Eilisen ja tämän aamun aikana valmistui Cranberry -kaavan pohjalta esikoiselle mekko. Aika paljon jouduin ommellessa kaavaa muokkaamaan, ja sen vuoksi en ole tyytyväinen ompelujälkeeni juurikaan. Harmittaa vähäsen, että aloitin suoraan tällä ihanalla kankaalla, mutta eiköhän tuo päiväkotikäytössä syksyllä mene, varsinkaan jos ei nurjalle katso!
Leikkasin mekon koossa 104cm ja lisäsin helmaan pituutta n. 10cm. Nyt pituus oli 110cm pitkälle neidille vähän polvien yläpuolelle. Mekon päälikangas siis tuollaista mukavan pehmeää neulosta. Mekon yläosa on vuoritettu tummanruskealla ohuella trikoolla.
Olkaimet ompelin kiinni etukappaleiden väliin, enkä tehnyt nappikiinnitystä, kuten ohjeessa oli neuvottu. Ihan siitä syystä, että eivätpähän aukeile leikeissä. Napit kuitenkin halusin koristeeksi, ne on ommeltu molempien kankaiden läpi pitämään myös vuoria paikoillaan.
Takaa ompelin olkaimet ihan suoraan, enkä ristiin niinkuin kaavassa oli tarkoitettu. Ja niin vain kävi, että aivan liian leveähän tämä malli on, jopa pienemmässä koossa. Kavensin takakaarroketta jonkun verran, sekä vedin vielä leveän kuminauhan melkoisen tiukalle, nyt se istuu kohtuu napakasti. Kaunishan tuo ei ole, kun tuollaista neulosta joutuu "kirimään" kuminauhalla kasaan, mutta mutta... Nyt tämä menee kyllä leveytensä puolesta vielä pitkään, kun tuo kuminauha antaa myöten sitä mukaa kun rinnanympärys kasvaa.
Mekon alle tein vielä pitkähihaisen puseron ruskeasta ohuesta trikoosta. Kauluksen ja hihansuut kanttasin Karnaluksista löytämälläni ohuella trikookantilla. Huh miten vaikeaa se olikaan ommella! Jos kanttia ei venyttänyt yhtään, sai hyvinkin siistin jäljen. Mutta kun olin jo leikannut leveät hihansuut, jotka oli tarkoitus kantilla kuroa pussille, meinasi hermot mennä. Kantti kierti ja väänti, eikä osunut ompeleen alle kuin sattumalta. Eikä silloinkaan koko matkalta. Lopulta päädyin rypyttämään hihansuut ensin kuminauhalangalla, jonka jälkeen kanttasin ne kuminauhat piiloon :)