Joulunpyhinä heräsin karuun totuuteen - pipovarastoni on varsin rajallinen ja pieni. Ja koska aikaa (ja lankoja) oli paljon, arvelin sitä pesukonehuovuttamista kokeilla vielä kerran. Tällä kertaa ihan oikeasta hahtuvasta. Tummanruskeaa (siis luonnonmustaa) hahtuvaa minulla oli vyyhti (paikkakunnan omista lampaista, Pirtin kehräämön kehräämää!), se kohtasi virkkuukoukun nro 6. Koska omasta päästä virkkasin, laskin kutistumisvaraa n. 40%. Ihan kokonaan tuo yksi vyyhti ei riittänyt, jatkoin sitä tavallisella hahtuvalla (4 säiettä yhdessä, tuli aikaslailla samanpaksuista).
Reuhka koneeseen ja reilu tunti jännitystä.... Ja liian iso! Hattu huopui ihan hyvin, mutta oli auttamatta minulle liian iso. Olisihan tuota voinut vaikka huovuttaa lisää, mutta ensimmäisen pesun jälkeen se oli miehelleni aivan sopiva, joten se hattu jäi hänelle pihahatuksi (siihen käyttöön "huopis" pääsi samantien, enkä ehtinyt siitä kuvaa ottaa). Ja minä aloitin siis alusta.
Koska luonnonmusta vyyhti oli jo tärvätty kokonaan, siirryin tavallisiin hahtuvakiekkoihin. Luonnonvärit käytössä, Pelson hahtuvaa. Tällä kertaa virkkasin kaksinkertaisella hahtuvalla ja kutistumisprosentiksi laskin 30%.
Ja hei, tällä kertaa se onnistui! Ympärysmitaltaan täydellinen, korkeudesta olisi ehkä saanut olla yksi pylväskerros lisää, mutta menee näinkin oikein hyvin! Kyllä kelpaa tällä uusi vuosi aloittaa :)
