Eleanor

Jatketaas pitkään keskeneräisten, mutta lopulta valmiiden töiden bloggaamista. Tällä kertaa viimeistelyn alle päätyi Eleanor -mekko. Mekko on ommeltu nappeja vaille valmiiksi jo pari viikkoa sitten, nyt vihdoin löysin "aikaa" ommella myös ne napit paikoilleen... Miten kummassa joskus niinkin yksinkertainen homma voi tympiä näin kovasti?

Ottobresta 6/10 löytyi ihana Eleanor-mekko, jota olen suunnitellut ompelevani jo pitkään. Minulla ei kuitenkaan ole ollut sopivaa kangasta, joten mekko on ollut pelkällä ajatuksen asteella lehden ilmestymisestä asti. Pari viikkoa sitten kävimme päivän reissulla Jyväskylässä, jossa eksyin Finlaysonin myymälään. Myymälässä oli menossa muuttomyynti, ja paljon oli somistuksessa käytettyjä vuodetekstiilejä puoleen hintaan. Sieltä laatikostahan se tämänkin mekon kangas löytyi. Ihanasta Taimi-puuvillasta tehty pussilakanasetti, -50%. Hintaa setille jäi jotain 23€, sillä rahalla sain kangasta melkein 4,5m! Onhan tuo puuvilla kohtuullisen ohutta, mutta juuri sopivaa lasten mekkoihin ja itsellekin kesäpaidoiksi. Nämä lakanat olisin kelpuuttanut jopa omaankin sänkyyni, mutta pussilakanoita oli jäljellä kopassa vain yksi, siispä ompelukäyttöön päätyi tämä kangas.

Heti ostopäätöstä pohtiessani tiesin, että tästä kankaasta tulee valmistumaan juuri kyseinen Eleanor -mekko. Kotona kaavalehti esiin, sakset pöydälle ja kangasta tuhoamaan. Mekon kaavaa muokkasin esikoiselle niin, että leveys on 104cm mukaan, pituus lähempänä 116cm. Kuvissa mekko näytti todella leveälle, eikä nuo Ottobren leveät mallit yleensä istu kauhean hyvin meidän hoikille tytöille. Nyt näillä kaavamuutoksilla mekosta tuli oikein hyvä - riittävän kapea mutta sopivan pitkä ettei ihan heti jää pieneksi.

Eniten haastetta oli tuossa kauluksen ompelussa. Täytyy myöntää, etten ole kauluksia tms. ommellut sitten ala-asteen, jolloin pakollisena oli kaikille kauluspaidan ompelu. Ohjeet oli kyllä hyvät, mutten ole vieläkään oppinut, että jos ohjeen mukaan alan jotain tekemään, ei kannata "oikaista" jossain kohtaa ompelujärjestyksessä - purkamaanhan siinä joutuu... Kauluksesta tuli ihan supersiisti, ohjeen mukaisesti siinä "peitettiin" kaikki saumat erillisellä kaitaleella. 

Napit on huolella valittu sävy sävyyn, tietenkin Napista&Nauhasta!

(Hitusen kamera vääristi värisävyjä, oikea sävy on hitusen kirkkaampi kuin kuvassa. Eli viininpunaista ja violettia...)

Hyvää syntymäpäivää!

Hyvän ystäväni lapsen 2-vuotissyntymäpäivät on nyt juhlittu (itseasiassa jo melkein kaksi viikkoa sitten...). Äidin "toiveiden" mukaisesti syntymäpäivälahjaksi valmistui pikku prinsessalle mekko. Pitkään pyörittelin eri malleja ja materiaaleja, lopulta toteutukseen valikoitui tylsästi lähes kaavan mukaan toteutettu mekko - sekä materiaalien että aplikaation osalta.

Maatuska-aplikaation olen halunnut tehdä jo pitkään, mutta sopivaa toteutusta ei ole tullut vielä eteen. Nyt aplikaatio oli ensin selvillä, ja lopulta päädyin tekemään alkuperäisen ohjeen mukaisen mekonkin aplikaation alle. Eli mekon kaava ja aplikaatio on Ottobresta 1/09. Mekon materiaali on paksuhkoa hiekanruskeaa (vai sanoisinko mieluummin herkuttelijana että toffeenruskeaa...) vakosamettia.

Mekon yläosa on vuoritettu vaaleanpunavalkoruudullisella puuvillalla. Samaa puuvillaa on käytetty hitusen myös aplikaatiossa. Ihanat napit on Kuopion Napista&Nauhasta ja sopivat sävyltään täydellisesti aplikaation pinkkiin!

Ja itse aplikaatio joka päätyi mekon helmaan ja josta koko ajatus lähti :) Maatuskamamman silmät ja suu on ommeltu siskoni koneella - omassa Berninassa ei ole jostain syystä pyöreää (tai edes soikeaa) kuvio-ommelta, joten muutaman harjoitusompeleen jälkeen surautin silmät ja suun. Olisihan ne voineet paremminkin onnistua, vino on hymy, mutta vieras kone... (selityksiä!).

Mekko oli päätynyt jo prinsessan päällä päiväkotiin, jossa ainakin hoitotätit olivat siitä tykänneet :) Toivon mukaan oli mieluisa myös lahjan saajalle! Vielä kerran onnea kaksivuotiaalle.

Ai niin. Koosta vielä. Liivimekko on tehty 86cm kokoisena. Mekkoa on sovitettu omalle 3-vuotiaalleni (92cm), käyttäytyy kauniisti mekkopituisena. Mutta yllätys yllätys, 5-vuotiaalle sutjakalle esikoisellenikin mekko vielä sujahti päälle (110cm). Toki helma on lyhyehkö, mutta kun siirtää napin ihan olkaimien päähän, on tämä malli varsin käyttökelpoinen pitkään jos vain leveys antaa myöten! Taidan tehdä omillekin samanlaiset...