Eleanor

Jatketaas pitkään keskeneräisten, mutta lopulta valmiiden töiden bloggaamista. Tällä kertaa viimeistelyn alle päätyi Eleanor -mekko. Mekko on ommeltu nappeja vaille valmiiksi jo pari viikkoa sitten, nyt vihdoin löysin "aikaa" ommella myös ne napit paikoilleen... Miten kummassa joskus niinkin yksinkertainen homma voi tympiä näin kovasti?

Ottobresta 6/10 löytyi ihana Eleanor-mekko, jota olen suunnitellut ompelevani jo pitkään. Minulla ei kuitenkaan ole ollut sopivaa kangasta, joten mekko on ollut pelkällä ajatuksen asteella lehden ilmestymisestä asti. Pari viikkoa sitten kävimme päivän reissulla Jyväskylässä, jossa eksyin Finlaysonin myymälään. Myymälässä oli menossa muuttomyynti, ja paljon oli somistuksessa käytettyjä vuodetekstiilejä puoleen hintaan. Sieltä laatikostahan se tämänkin mekon kangas löytyi. Ihanasta Taimi-puuvillasta tehty pussilakanasetti, -50%. Hintaa setille jäi jotain 23€, sillä rahalla sain kangasta melkein 4,5m! Onhan tuo puuvilla kohtuullisen ohutta, mutta juuri sopivaa lasten mekkoihin ja itsellekin kesäpaidoiksi. Nämä lakanat olisin kelpuuttanut jopa omaankin sänkyyni, mutta pussilakanoita oli jäljellä kopassa vain yksi, siispä ompelukäyttöön päätyi tämä kangas.

Heti ostopäätöstä pohtiessani tiesin, että tästä kankaasta tulee valmistumaan juuri kyseinen Eleanor -mekko. Kotona kaavalehti esiin, sakset pöydälle ja kangasta tuhoamaan. Mekon kaavaa muokkasin esikoiselle niin, että leveys on 104cm mukaan, pituus lähempänä 116cm. Kuvissa mekko näytti todella leveälle, eikä nuo Ottobren leveät mallit yleensä istu kauhean hyvin meidän hoikille tytöille. Nyt näillä kaavamuutoksilla mekosta tuli oikein hyvä - riittävän kapea mutta sopivan pitkä ettei ihan heti jää pieneksi.

Eniten haastetta oli tuossa kauluksen ompelussa. Täytyy myöntää, etten ole kauluksia tms. ommellut sitten ala-asteen, jolloin pakollisena oli kaikille kauluspaidan ompelu. Ohjeet oli kyllä hyvät, mutten ole vieläkään oppinut, että jos ohjeen mukaan alan jotain tekemään, ei kannata "oikaista" jossain kohtaa ompelujärjestyksessä - purkamaanhan siinä joutuu... Kauluksesta tuli ihan supersiisti, ohjeen mukaisesti siinä "peitettiin" kaikki saumat erillisellä kaitaleella. 

Napit on huolella valittu sävy sävyyn, tietenkin Napista&Nauhasta!

(Hitusen kamera vääristi värisävyjä, oikea sävy on hitusen kirkkaampi kuin kuvassa. Eli viininpunaista ja violettia...)