maanantai 14. helmikuuta 2011

Prinsessajuhlat

Esikoisen päiväkodissa oli ystävänpäivän kunniaksi naamiaiset. Ja tottakai neidin toive oli pukeutua prinsessaksi. Ja jotta asia olisi mahdollisimman helppo, ei päiväkoti tiedottanut naamiaisista mitään kotiin saakka. Tyttö itse kertoi viime viikon keskiviikkona, että heillä on naamiaiset. Mutta henkilökunta ei sanonut mitään. Itse kärvistelin viime viikon vatsataudissa ja vasta perjantaina tytöt oli hoidossa jolloin totesin päiväkodin seinältä, että toden totta - naamiaisethan heillä maanantaina on.

Eli kiire tuli. Kankaat (ja kaava) pitäisi löytää kotoa. Hirmuisesti ei "hilpettä" ole, mutta prinsessamekko pitäisi saada tehtyä. Selailin esikoisen "Prinsessakirjaa", josta vähän mallia otin, mutta kaavat syntyivät sitten "käsivaralla", koska mistään käsityölehdestäkään en pikaselailulla mitään käyttökelpoista löytänyt.

Kankaat ovat kaappien kätköistä. Violetti hamekangas on pellavatyylistä, melko jäykkää kangasta (ilmeisesti jotain keinokuituakin tässä on mukana). Päällä oleva huntumainen kangas on samaa, josta meillä on tehty leikkimökin verhot. Sen verran sitä vielä tuolta löytyi, että päälikankaan ja taka- ja etukappaleiden sivut siitä sai. Ihan tuossa edessä oleva kappale on puuvillaa. Yläosan vuoritin vanhalla lakanakankaalla, takana piilovetoketju.

Mikään käsityötaitojen huipentuma tämä ei ole, mutta juhliin välttää. Nopeasti tämä valmistui, sunnuntain aikana tämän sain ommeltua. Enemmänkin tuohon olisin koristeita (lue: esikoinen olisi halunnut - pitsejä, paljetteja ja nauhoja...) voinut laittaa, muttei varastosta oikein mitään oikeansävyistä löytynyt.

Päiväkotiin lähti aamulla onnellinen tyttö. Olikin olleet kuulemma oikein hyvät juhlat. Paikalla oli ollut neljä prinsessaa sekä ritari. Taisi olla sillä ritariasun valinneella pojalla onnenpäivät :) Juhlista kotiutui mekkoonsa tyytyväinen tyttö - rikkinäisen mekon kanssa. Helma oli edestä revennyt tuosta yläosasta n. 20cm matkalta. Pohdin ääneen, että taisi helma kuitenkin jäädä edestä liian pitkäksi (tyttö kielsi lyhentämästä helmaa liian lyhyeksi, hän halusi PITKÄN helman). Se ei kuulemma ollut syy, miksi mekko oli revennyt. Vaan se, että neiti oli kuulemma konttaillut niin paljon... Se siitä prinsessamaisesta käytöksestä!

Oikein hyvää ystävänpäivää kaikille!

Yritän jossain välissä ehtiä ajan kanssa vastaamaan Koon ja Rusinan haasteeseen ja vastaanottamaan tunnustuksen :) Kiitos teille!

1 kommentti: